Bruno-Ylermi on jo yli 16 viikkoa! Painoa pojalla oli jo 17,8 kg eli kasvaa hurjaa vauhtia. Pikkuhiljaa alkaa siis muuttua nuoren uroksen näköiseksi ja oloiseksi, jaksaa jo pidempiä lenkkejä eikä nuku ihan koko päivää ;)

Olen tehnyt sen kanssa paljon pesuvadilla takapäätreeniä, se toimiikin oikein hyvin. Nyt siirsin sen vanhan frisbeen päälle eli se on helpompi ottaa mukaan eri paikkoihin, että pääsee yleistämään käytöstä. Tänään tein Salon Koirahallilla treeniä niin että minulla oli kaksi frisbeetä noin 3 metrin etäisyydellä ja otettiin ekalla pyörähdys, seurautin toiselle ja siinä täyskäännös. Meni oikein hienosti! Saatiin napakat käännökset ja mukava tuntuma seuraamiseenkin. Kotona olen ottanut seuraamista ihan muutaman askeleen verran seinän vieressä, jotta asento pysyy suorassa. Kokeilin kerran pidempääkin matkaa jo ja rallyn pujottelu sujui hyvässä kontaktissa :) Mutta pitää olla varovainen sen matkan kanssa ettei ahnehdi liikaa ja tapa koiran motivaatiota seuraamiseen heti alkuunsa. 

Olen huomannut rally-tokossa olevan sen "vaaran", että ihmiset keskittyy liikaa kylttitehtäviin ja tehtävien väliset seuraamiset jää treenaamatta (tai ainakin vahvistamatta). Hingutaan myös aivan liian aikaisin radalle ja kisamaiseen suoritukseen ilman palkkaa. Toki näihin pyritään, mutta maltilla ja pohjat hyvin rakentaen. 

Luin tuossa juuri Kenth Svartbergin kirjaa Bra Relation ja siinä puhutaan siis suhteen luomisesta koiraan. Siitä että välillä vaan ollaan ja hengaillaan yhdessä. Treenatessa taas kiinnitetään huomiota siihen miten se treeni ja treenimetodi vaikuttaa ohjaajan ja koiran suhteeseen. Eli parantaako treeni suhdetta vai huonontaako se sitä? Vaikka metodi olisikin positiivinen niin tehtävä voi olla liian vaikea, kriteerit liian korkeat ja palkka huono, kaikki nämä vaikuttaa myös suhteeseen. Mutta joskus vaikkei treeni muuten sujuisikaan niin on ainakin hauskaa, suhde ei huonone ja siitä on hyvä jatkaa :) Mielestäni tämä on hyvä pitää mielessä kun treenaa "tavoitteellisesti" koiran kanssa eli pääpointti on siinä yhdessä tekemisessä, sopivasti haastavissa tehtävissä ja suhteen laadun parantamisessa. 

Itse yritän tarkkailla koiraa, sen elekieltä, kropan ja korvien asentoa. Onko sillä kivaa, haluaako se tehdä yhdessä asioita vai menisikö se mieluummin haistelemaan puskia. Asia mihin en ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota niin on se asenne millä koira treeneihin osallistuu. Arkitottelevaisuudessa pitää olla tietenkin tiukkana tietyissä asioissa, kuten luoksetulossa, mutta esimerkiksi rally-treenit on vain huvia eikä silloin pitäisi treenata "veren maku suussa". Mulla on kovin selkeä mielikuva miltä meidän tekemisen pitäisi näyttää, nyt vaan rakennellaan pohjia sitä kohti :)

Tämän päivän treeneissä olikin siis ideana rakentaa pieni radan pätkä kyltteineen ja tötteröineen ja pääasiassa vain leikkiä niiden läheisyydessä. Pari seuraamisharjoitusta ja loppuun maahanmeno harjoitukset ja sitten vaan vetoleikkiä :) Tykkäsin koiran meiningistä eli mukavasti tarjosi kontaktia, tarjosi mulle myös leikkimistä eli ei vienyt lelua pois vaan toi sen aina uudelleen mulle revittäväksi. Myös irroitukset sujui hyvin. On se kyllä mainio tapaus tuo Bruno-Ylermi :)