Alkuun piti koirien olla levossa, nyt onneksi on päästy jo metsäänkin. Oon yrittänyt keksiä paljon koulutusjuttuja koirille, samoin naminetsintää, hiukan on doboiltukin. Brunon kanssa on treenattu asentoja eli istu ja maahan menee jo kivasti, seisomisen kanssa ollaan vielä alkutaipaleella. Peruuttamista on laitettu käskyn alle, samoin oikean puolen perusasentoa. Sheippasin sille myös pyörähdyksen vasemmalle ja sitäkin on käskyn alle laitettu. Seuraamista on treenattu myös ihan sisätiloissa, peräti neljä askelta saadaan jo tiivistä seuraamista aikaan, viidennellä askeleella hiukan aukeaa asento. Rallyssahan tämä ei ole vakavaa, ei edes ykkösen vinous, mutta yritän nyt sen saada suoraksi jos vaikka muihinkin lajeihin piisais virtaa.

Kontakti Brunolla on hyvä! Tätä on treenattu paljon, tehdään yleensä treeniä peilin edessä eli koira perusasentoon ja mä katson koiraa peilin kautta ja lasken mielessäni sekuntteja. Vahvisteaikataulua olen tässä käyttänyt ajan määritykseen, että saan vaihtelua palkkaustiheyteen. Pyritään siis noin 30 sekunnin yhtäjaksoiseen ja palkattomaan kontaktiin näin aluksi. Pienin askelin kuitenkin :) Saas nähdä päästäänkö tälle vuodelle jo Brunon kanssa rally-kentille :)

Omat rallyn tuomariharjoittelut alkavat olemaan loppusuoralla, on ollut kyllä mukavaa ja jännää! Sain yhdessä kisassa palautetta vaikeista radoista, tarkoitus sinne radoille on toki jotain ideaakin suunnitella eikä vain vaikeita liikkeitä peräjälkeen. Mutta ne vaikeat liikkeet suorittaa on myös vaikea arvostella, siksi niitä on siellä radoilla oltava, yritän siis oppia niidenkin arvostelun. Yritän kuitenkin olla reilu ja monipuolinen ratojen suunnittelussa :) 

Loppukevennykseksi kuva Bruno-Ylermistä, joka on jo melkosen iso poika :)

Huomasin viimeksi kironneeni Brunon peruutusta, siis ettei se suju. Tosiaan keittiössä sain sen kanssa yhden askeleen peruutusta aikaiseksi ja enemmänkin se oli sellaista seilaamista. Jätin asian hautumaan hetkeksi. Osallistumme nyt Brunon kanssa Salon Koirahallin pentuagilityyn ja siellä Bruno alkoi sitten tarjoamaan tuota peruutusta ja ihan huolella! Eli heti tepsutti useemman askeleen taaksepäin. Tää yllätti mut niin täysin et meinas palkkaaminenkin jäädä tekemättä, sain kuitenkin ne lihapullat sille heitettyä :) Ja nyt peruuttaminen onkin sit niiiiiin kivaa että ei oikein muuta tehtäiskään! Testasin myös tuota takatargetti ajatusta ja sekin toimi ihan hienosti. Sen kans on ehkä helpompi säädellä etäisyyttä, ei tuu aina sitten palkattua samasta asiasta, samalla saa koiran peruuttamaan suoraan taaksepäin. Mut näin nää koirat meijän aina yllättää, hauskaa!! :)

Treenit on sujuneet hienosti! Jälkitreeneissä mentiin jo melko pitkä jälki, oon näitä todella huono arvioimaan, mut oisko ollu noin 70m. Kaksi kulmaa oikeallekin tehtiin ja nekin sujui. Lihapullan avustuksella mennään vielä, mutta ekan pätkän ajoi ilman syömistä, fiilis oli siis hyvä.Lelutkin oli mulla jäljellä, mutta ne ei kiinnosta. Pitää siis rueta nyt keppityöt tekemään kuntoon niin tulee nekin mukaviksi eikä pelkkä jälki vie mennessään. Esineruudussa tehtiin ekan kerran niin että vieras ihminen vei lelun metsään. Se meni hiukan kauaskin eikä sen löytyminen meinannut onnistua. Hienosti poika haisteli ja etsi, mutta ei vielä ihan rohkeus riittäny kauemmas lähtee. Helpotettiin ja sitten löyty jo hyvin. Matkaa tarvii siis alkaa jo reenailemaan ja lyhyeltä matkalta vieraampiakin esineitä.

Viime sunnuntaina oltiin Krista Karhun rally-tokokoulutuksessa. Olin todella tyytyväinen Brunon työmotivaatioon ja vieraassa hallissa toimimiseen! Eli ei häirinnyt vieraat koirat eikä ihmiset :) Leikittiin paljon ja pientä pätkää tehtiin seuraamista ja perusasentoharjoitteluja. Paikalla oloihinkin saatiin hyvät neuvot. Brunon kans pitää myös seuraamisen vauhdin olla reipas, että saa aseteltua nuo raajansa sujuvasti oikeaan kohtaan :) 

Kotona on tehty asentoja eli istu, maahan, seiso liikkeitä, kaikki alkavatkin jo sujua eli on lisätty niihin kestoa sekä hieman häiriötäkin jo. Peusvadilla ollaan tehty oikealla sivulle tuloja ja seinän vieressä treenailtu molempien puolien seuraamista. Palkkaan myös lenkillä kontaktista ja ihmisten ja asioiden luopumisesta vielä tiheästi. Puolen vaihtoja takaa on aloitettu myös harjoittelemaan, samoin peruutuksen alkeita ja merkkiä on tehty. Peruutus on ollut jostain syystä kovin vaikea eli luopuu kyllä namista, mutta seilaa sivusuunnassa eikä siis peruuta. Tarvii tähän miettiä jotain kujaratkaisua tai sitten takajaloille targettia.

Oma koulukin alkaa olemaan loppusuoralla, huomenna viimeinen tentti ja näyttösuunnitelmakin lähetetty eilen! Jännää!!

Tähän muutama kuva syksyiseltä metsäretkeltä :)

Olen tehnyt sen kanssa paljon pesuvadilla takapäätreeniä, se toimiikin oikein hyvin. Nyt siirsin sen vanhan frisbeen päälle eli se on helpompi ottaa mukaan eri paikkoihin, että pääsee yleistämään käytöstä. Tänään tein Salon Koirahallilla treeniä niin että minulla oli kaksi frisbeetä noin 3 metrin etäisyydellä ja otettiin ekalla pyörähdys, seurautin toiselle ja siinä täyskäännös. Meni oikein hienosti! Saatiin napakat käännökset ja mukava tuntuma seuraamiseenkin. Kotona olen ottanut seuraamista ihan muutaman askeleen verran seinän vieressä, jotta asento pysyy suorassa. Kokeilin kerran pidempääkin matkaa jo ja rallyn pujottelu sujui hyvässä kontaktissa :) Mutta pitää olla varovainen sen matkan kanssa ettei ahnehdi liikaa ja tapa koiran motivaatiota seuraamiseen heti alkuunsa. 

Olen huomannut rally-tokossa olevan sen "vaaran", että ihmiset keskittyy liikaa kylttitehtäviin ja tehtävien väliset seuraamiset jää treenaamatta (tai ainakin vahvistamatta). Hingutaan myös aivan liian aikaisin radalle ja kisamaiseen suoritukseen ilman palkkaa. Toki näihin pyritään, mutta maltilla ja pohjat hyvin rakentaen. 

Luin tuossa juuri Kenth Svartbergin kirjaa Bra Relation ja siinä puhutaan siis suhteen luomisesta koiraan. Siitä että välillä vaan ollaan ja hengaillaan yhdessä. Treenatessa taas kiinnitetään huomiota siihen miten se treeni ja treenimetodi vaikuttaa ohjaajan ja koiran suhteeseen. Eli parantaako treeni suhdetta vai huonontaako se sitä? Vaikka metodi olisikin positiivinen niin tehtävä voi olla liian vaikea, kriteerit liian korkeat ja palkka huono, kaikki nämä vaikuttaa myös suhteeseen. Mutta joskus vaikkei treeni muuten sujuisikaan niin on ainakin hauskaa, suhde ei huonone ja siitä on hyvä jatkaa :) Mielestäni tämä on hyvä pitää mielessä kun treenaa "tavoitteellisesti" koiran kanssa eli pääpointti on siinä yhdessä tekemisessä, sopivasti haastavissa tehtävissä ja suhteen laadun parantamisessa. 

Itse yritän tarkkailla koiraa, sen elekieltä, kropan ja korvien asentoa. Onko sillä kivaa, haluaako se tehdä yhdessä asioita vai menisikö se mieluummin haistelemaan puskia. Asia mihin en ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota niin on se asenne millä koira treeneihin osallistuu. Arkitottelevaisuudessa pitää olla tietenkin tiukkana tietyissä asioissa, kuten luoksetulossa, mutta esimerkiksi rally-treenit on vain huvia eikä silloin pitäisi treenata "veren maku suussa". Mulla on kovin selkeä mielikuva miltä meidän tekemisen pitäisi näyttää, nyt vaan rakennellaan pohjia sitä kohti :)

Tämän päivän treeneissä olikin siis ideana rakentaa pieni radan pätkä kyltteineen ja tötteröineen ja pääasiassa vain leikkiä niiden läheisyydessä. Pari seuraamisharjoitusta ja loppuun maahanmeno harjoitukset ja sitten vaan vetoleikkiä :) Tykkäsin koiran meiningistä eli mukavasti tarjosi kontaktia, tarjosi mulle myös leikkimistä eli ei vienyt lelua pois vaan toi sen aina uudelleen mulle revittäväksi. Myös irroitukset sujui hyvin. On se kyllä mainio tapaus tuo Bruno-Ylermi :)

Perusasentoa olen tehnyt sisällä ihan asentona eli en ole liittänyt siihen mitään liikettä/siirtymistä. Eli kun koira ottaa kontaktin ja istahtaa, siirryn sen sivulle (alkuun niin että koira on vasemmalla, oikea puoli seuraavaksi).Kehun ja palkkaan, yritän palkkausten välissä ehtiä laskea käteni rennoksi sivulle eli ettei se ole merkki koiralle asennosta. Muutama kehu ja palkka ja sitten lelu ja vapautus. Brunon hyvä puoli on tuo rauhallisuus eli alusta asti on malttanut muutaman sekunnin istua paikoillaan. Tämä on otettu nyt myös tavaksi ruokaa annettaessa eli koira istuu, korjaan oman asentoni, kehun, laitan kupin lattialle, kehun ja vapautan ruoalle. Tässä tulee jo hieman paikalla olon alkeitakin opetettua.

Pikkuhiljaa olen kokeillut myös siirtymistä eli muutama perusasentotreeni ja sitten askel eteenpäin. Odotan siirtyykö koira mukana ja vielä oikeaan asentoon. Nykyään siirtyy, mutta hieman vinoon vasemmalle puolelle eli jatkamme asennon vahvistamista. Tein harjoitusta myös seinän vieressä jolloin koiran oli helpompi tulla suoraan perusasentoon. Pari kertaa se meni sivusta ohi ja istui eteeni, ilmaisia haukullaan turhautumisensa kun palkkaa ei siitä tullut ja sitten siirtyi takakautta vasemmalle sivulle :) Eli hieman pitää jo uskaltaa testata tuota koiraa ettei jäädä junnaamaan paikoillemme.

Tästä on tarkoitus siis alkaa lisäämään kulmaa sivulle tuloon eli kun askel eteenpäin onnistuu niin sitten yläviistoon jne eli koira joutuu tekemään takapäällä töitä. Takapäätreeniä ollaan tehtykin erikseen eli pesuvadilla pyöritään jo kivasti. Jossain kohtaa päästään yhdistämään nämä kaksi treeniä. 

Perusasentoharjoittelua tuli mietittyä kovasti ennenkuin aloin sitä opettamaan. En halunnut tehdä sitä houkuttelemalla, siitä tavasta yritän kovasti päästä eroon. Siksipä kahlasin netin läpi erilaisia ohjeita perusasennon opettamiseen. Samalla tekniikalla opiskelin aikoinaan Doriksen kanssa eteentuloa ja se toimi silloin niin mikseipä nytkin. Aika näyttää miten käy :)

Bruno on tänään tasan 3kk! Painoa pojalla oli 14,1 kg jo eli hyvin kasvaa! Olen myös koko ajan hyvin hämmästynyt tuosta pennun oppimiskyvystä eli oppii todella nopeasti :) Aloitetaan tarinointi vaikka jälkitreeneistä: ensimmäisellä kerralla tehtiin pelkkää makkararuutua ja nyt toisella kerralla tehtiin jo parinkymmenen metrin jälki. Mun piti tehdä siitä 50 metrinen, mut hiukan petti tuo arviointikyky :D Jäljen alku meni hiukan haahuillen, meni ristiin rastiin jäljen yli eli jotain ideaa siinä oli, suunta oli  sentään oikea. Puolessa välissä homma parani eli nenä meni maahan ja pysyi siellä mukavasti loppuun asti. Muutaman kerran poistui jäljeltä, mutta palasi omatoimisesti sinne takaisin. Treeneissä harjoiteltiin myös hiukan eri esineisiin tutustumista ja niillä leikittiin hiukan. Kotona on tehty nenäkosketusta keppeihin eli talven aikana olis tarkoitus tuota keppi-ilmaisua harjoitella kotona.

Kotona ollaan leikitty paljon. Leikin lomassa ollaan tehty lelusta irrottamista ja luopumista. Irrottamisen aloitin niin, että namit nenän eteen ja kun irrotti niin kehu ja palkka ja perään uus leikki. Pikkuhiljaa lisäsin vihjeen irti, tämä alkaakin toimia ihan mukavasti jo :) Luopumisen tuo oppi nopeasti, ollaan tehty sitä ruokakupilla eli kun malttaa odottaa niin pääsee syömään.Lelun kanssa olen pitänyt lelua kädessä pennun ulottumattomissa ja odottanut että lopettaa riekkumisen ja katsoo minua ja sitten kehu ja lelu palkaksi. Lelupalkkaa olen käyttänyt myös ulkona kun ollaan treenailtu luoksetuloa ja katsekontaktia eli yleensä palkkana on herkkunami ja satunnaisesti lelu ja repimisleikki. Selkeesti tuo lelulla palkkaaminen tuo sellaista säpäkkyyttä tuohon tekemiseen, koira on eri tavalla innostunut kuin namin kanssa palkatessa. Pohdin tätä niin paljon tässä, koska tämä leikkiminen on itselle ihan uutta, tyttöjen kanssa olen ollut liian laiska eli ei olla juuri leikitty. Ajan kanssa olen huomannut miten iso aukko siitä on jäänyt palkkaamiseen eli Brunon kanssa korjaillaan näitä mokia. Onneksi Bruno tuntuu palkkautuvan namilla ja lelulla.

Mikä parasta, se tuntuu palkkautuvan myös yhdessä tekemisestä todella kivasti! Eli olen opetellut sosiaalista palkkaa, toisin sanoen kehumaan, juoksemaan, painimaan, vaanimaan ja rapsuttelemaan :D Vielä se käyttää "mukavasti" minuun pentunaskaleitaan, mutta pikkuhiljaa sekin on vähentynyt eli painiminen on pelkkää painimista ilman hampaita :)

Ollaan tehty myös lähes joka päivä pesuvatitreeniä, tahdon tuolle koiralle hyvän kehonhallinnan. Se sujuukin jo kivasti ja Bruno tarjoaa vadille nousua jo vieraassakin paikassa. Noita vieraita paikkoja ollaan myös treenattu eli mulla on ollut se muutamalla rally-keikalla mukana. Olen siis kouluttanut/tuomaroinut muualla ja väliajoilla ollaan tehty Brunon kans treeniä erilaisissa halleissa ja pihoilla. Hyvin vähän tarvitsee enää aikaa sopeutua, nopeasti tarjoaa jo katsekontaktia uusissakin paikoissa :) Myös rauhoittumistreenit on olleet näissä paikoissa hyvää harjoitusta. 

Paljon on siis tehty, mutta aina pienissä pätkissä ja paljon leikkiä päälle. Myös koiran fiilistä seurailen eli palkka ja treeni sen mukaan. Mut on se kyllä hieno koira, tuntuu niin omalta jo muutaman yhteisen viikon jälkeen :)

Tässä kuva vielä mun aamukahviseurueesta :)

Vierailtiin myös mummuni luona sekä muutaman kaverin joilla oli omiakin koiria eli monennäköistä kyläpaikkaa oli. Vierailun päätteeksi käytiin kaverini mökillä ja Bruno pääsi tutustumaan upeisiin järvimaisemiin :) Pitkät ajomatkat poika vaan kuorsasi auton häkissä :)

Kotona meitä odottikin sitten ei-niin-mukava-yllätys eli Carmen oli kipeä. Valutti reilusti punertavan-kellertävää nestettä ja kohtutulehdus oli heti epäilyn alla. Eläinlääkäristä saatiin ohjeet kipulääkitykseen ja aika seuraavalle päivälle. Akuutimpi tilanne olisi ollut jos koira ei olisi vuotanut niin runsaasti eli kohdun märkä pääsi valumaan ulos. Carmen leikattiin torstaina ja nyt parannellaan oloa. Kovin rauhallinen tuo on ollut, ei yritäkkään päästä haavaan käsiksi, nukkuu pääasiassa. Toivotaan nyt, että tulee kuntoon! 

Doris puolestaan voi hyvin, ikäisekseen on ihan superpirteä! Oli meidän reissun aikana päässyt käsiksi Brunon ruokasäkkiin ja vetänyt 2,5kg kuivamuonaa sieltä, oli vissiin ollu nälkä..... Niinhän sillä on aina ;)

Oma aika on mennyt nyt Tassujen ensimmäisiä virallisiä rally-tokokisoja järjestäessä, melkoisesti noissa on hommaa. Omat tuomariharjoittelut ovat myös alkaneet, ensimmäiset harjoittelut tein Hangossa. Mestari-luokkaa lukuunottamatta sujui hyvin eli mestaria on harjoiteltava kovasti, että saa senkin kuntoon! 

Polveilevan kirjoituksen päätteeksi pitää mainita, että Bruno painoi punnituksilla 12,1kg, hieman painon nousu hidastui kun poika kärsi mahavaivoista. Mutta nyt siis kunnossa. Tässä hiukan sivuprofiilia:

Mutta yllättävän monelta olen kuullut, ettei isoja pentuja saisi ruokkia "liikaa" etteivät kasva liian nopeasti. Jaken mukaan kun pennulle annetaan oikeat ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet niin perimä hoitaa loput. Liikaruokinnalla ei siis kasvua voi nopeuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Omaankin järkeen kävisi asia niin, että jos tärkeitä ravintoaineita alkaa rajoittamaan niin esimerkiksi luiden rakenne kärsii. 

Tärkeää on siis tarjota pennulle kunnon proteiinia, kalsiumia sekä vitamiineja ja hivenaineita. Bruno syö tällä hetkellä kasvattajalta saatua Probooster-ruokaa, johon olen lisännyt Mushin pullia (ovat kätevän kokoisia ottaa sulamaan) sekä piimää, Nutrolin pentu -öljyä ja sinkki tabletin. D-vitamiinin määrä vielä huolettaa, vaikka sitä nappulassa onkin lisättynä, se kuitenkin vaikuttaa tuohon kalsiumin käyttöön elimistössä. Annan ruokaa kolmesti päivässä (päivällä en anna ylimääräistä lihaa), joskus päiväruoka tulee tarjoiltua treeneissä päivän mittaan. 

Maanantaina käytiin punnituksilla ja 1,5kg oli tullut painoa lisää! Eli nyt reilu 9 viikkoisena 9,7kg :) Mutta jalat on suorat ;) ja koira on muutenkin sopusuhtaisen näköinen, pieni kasvupyrähdys taitaa olla meneillään. Varasin samalla reissulla jo ajan rokotuksillekkin, ei kuulemma tarvitse odottaa 12 viikkoiseksi rokotuksia. Saadaanpahan nekin hoidettua, varsinkin ku liikutaan paljon paikoissa missä on muitakin koiria.

Saatiin Brunon kanssa paikka myös jälkiporukkaan :) Salon Seudun Palveluskoiraharrastajilla on treenit perjantaisin ja sinne mennään kattomaan miten sitä oikein treenataan :) Jännää!!

Tässä videota tän aamun haisteluista :)

https://www.youtube.com/watch?v=ak7zJLCkJWs

Katsekontaktitreeniä on myös tehty joka päivä ja eri tilanteissa. Ruokakupilla malttaa jo istua ja odottaa 2 sekunttia :D Luoksetulosta palkkaan ruhtinaallisesti aina kun sen oma-alotteisesti tekee. Hiukan kokeiltiin myös kosketuskeppiä, mutta namit oli niin herkullisen tuoksuiset eli haisteluhommiksi meni sekin :)

Tiistai-iltana käytiin moikkaamassa treenikaverin pentukoiraa Amarea. Pennuilla oli hurjan kivaa painiessa ja leluja vetäessä! Uni maittoi näitten painien jälkeen seuraavaan päivään asti!

Aloitettiin myös omaehtoisen kontaktin opettelu eli naksu ja maksu joka kerta kun koira vilkaiseekin minuun päin. Välillä tulee jo muutaman sekunninkin kontakteja eli tästä se lähtee :) Olen myös palkan suunnalla yrittänyt vahvistaa yhdessä kulkemista. Eli esimerkiksi sisälle tulossa Bruno jää istuskelemaan oven ulkopuolelle, olen kehunut kontaktista ja palkannut oven sisäpuolella.

Päivittäisiä rutiineja opetellaan koko ajan sekä pieniä yksinolon hetkiä. Bruno vaikuttaa sopeutuvalta eli ei jää kaipaamaan vaikka isojen tyttöjen kans ulos mennäänkin. 

Tänään käytiin punnituksilla ja 8,2kg näytti vaaka eli 1,1kg viikolla tullut lisää :) Hiukan huoletti painon kehitys kun alkuun syöminen oli huonoa, mutta onneksi normaalissa kilo-viikossa vauhdissa mennään!

Tässä vielä reipas maailmanvalloittaja :)